14:09

kirjoitin eräälle runon

unohtuisin leijumaan ylle meren vain
unohtaakseni etten se ollut minä
joka itki kun näki
joka kaipasi kun tunsi
minusta ei ole väärin olla
minä mutta kun sinä
mutta kun tuo ja hän
kirjoittaisi jos tietäisi osoitteeni
on kähettänyt satoja papereita
muka nimettömänä tehden minutkin sellaiseksi
jolla ei ole nimeä

toisaalta jokainen
joka voi olla ja samaistua
voi olla tämä eräs

minusta on hyvä ja puhdistava olla nyt.
odotan, koska on bryssel ja vaahteranlehdet putoavat varmasti täällä juuri silloin

20:01

hetki sitten, kuvittelin naiivisti, tunteitteni olevan pullossa, seilaavan lukittuna ympäri valtamerta, toivoen jonkun ne sieltä poimivan.
niin se kai on, minussa asui tunteet, heitin ne pois, en halua pitää niitä.
en halua pitää niitä edes käytettyinä.
ne kuuluivat sinulle, minä en niitä halua enää
kun tiedän, ettet ota niitä vastaan, minään myrskyävänä yönä, vaahteranlehtisadepäivänä, aurinkotuulessa, missään.
en halua ojentaa sydäntäni muille, enkä pitää sitä itselläni.
säilyttää kaiken muistoissani, voisin,
jos olisi jotain, johon rajata loppumattoman tarinan.

16:52

there was a barber and his wife
--
and he was naive
--
there's no place like london
--
these are my friends see how they glisten
--
unelmieni täyttymys
unelmieli

päätin lähteä vuodeksi
ihan sama minne, lontooseen tai etelä-koreaan
jonnekin, jossa saan luvan itselleni, itsekseni, kanssani
en vielä, odottaen vaikka kuinka tämän vuoden täyttymistä, ensi vuodenkin ehkä
kuitenkin. on my twentysomethings
mielessäni on tuhansia pyörteitä
päässäkin kuulemma kasvaa sipuleita, opin biologian opettajalta
minulla niistä saa kasvaa tulppaaneita

17:29

hurinaa
kurinaa
purinaa
minusta on onnelliseksi
minusta on taiteilijaksi
minusta on.
pian pian pian kiirehdin jo
odotan tämän puolituntisen kuluvan perhosia mahanpohja täynnä
sitten lennän siivilläni luokkaan, jonka nojatuolissa istuu hannu lindholm

13:57

hypin innoissani uusissa mokkasiineissani
annan mansikkasuihkugeelin hyväillä
onnellisuuden tulla pian sormialämmittävästä filtteristä
hymystä vaatekaupan kassalla
pyörivistä dollarinkuvista silmissäni peilissä
unohdetuista lausahduksista joita kerron mielelleni
sanomattoman kauniista platinablondista heteronaisesta
kielikuvistaa maitokaakaosta kahdella sokeripalalla
tahattoman pitkistä vilkaisuista jokaikiseen ohikulkijaan
kuinka nuhteeton pitääkin olla suhteessa
mutta olenkin ihan vain itseni kanssa
suhteettoman parisuhteeton

15:40

kierin maassa pudonneiden lehtien mukana
lakaiskaa minutkin pois,
aika on ohitsevierinyt
ja minä vain halusin
elää enkä olla.