perjantai 26. huhtikuuta 2013

01:08

Pitkään aikaan ei sanoja, ei ajatuksia.
Mielivuoristorata on yhä hurjempi, korkeampi ja kiihtyvässä liikkeessä. Nyt olen korkealla, pilvien yläpuolella, varpusten kanssa, näen kotisaaren ja siellä miehen, jonka hymy leviää poskipäille, säihkyy silmissä. Miehen, jolla on yhtä monta minää kuin minulla, miehen joka on, kun tarvitsen.
Unelmia unelmoidessa unelmaailmassa. Niille minä elin, niitä minä aion elää, kesä ole pian!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti